Mitä Karvi odottaa korkeakouluopetukselta ja mitä se tarkoittaa oppimateriaaleille
Karvin auditointimalli 2025–2030 edellyttää linjakkuutta, opiskelijalähtöisyyttä ja työelämänäkökulmia. Mitä tämä tarkoittaa oppimateriaalityössä?

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi auditoi kaikki suomalaiset korkeakoulut säännöllisin väliajoin. Uusin auditointikäsikirja vuosille 2025–2030 kuvaa aiempaa tarkemmin, mitä koulutusohjelmilta ja niiden opetukselta odotetaan. Kun kriteerejä lukee oppimateriaalien näkökulmasta, moni odotus osuu suoraan opettajan pöydälle. Kyse on siitä, millaista materiaalia kursseilla käytetään ja miten se kytkeytyy osaamistavoitteisiin.
Kävimme läpi kaksi Karvin dokumenttia: pilottivaiheen auditointikäsikirjan (julkaisut 4:2025) ja korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen -arvioinnin (julkaisut 22:2023). Poimimme kohdat, jotka koskevat oppimateriaaleja ja opetuksen suunnittelua, ja kerromme, miten Bruukki auttaa vastaamaan niihin.
Osaamistavoitteet ja linjakkuus ovat auditoinnin ytimessä
Auditointimallin arviointialue II käsittelee oppimista edistävää opetusta ja ohjausta. Käsikirjan mukaan koulutusohjelmilla on oltava selkeästi määritellyt osaamistavoitteet. Suunnittelussa on lisäksi varmistettava, että “opetus- ja oppimismenetelmät, oppimisympäristöt ja oppimisen arviointi tukevat monipuolisesti osaamistavoitteiden saavuttamista” (auditointikäsikirja, s. 14).
Käytännössä jokainen materiaali ja tehtävä pitäisi pystyä perustelemaan kurssin tavoitteista käsin. Bruukissa tämä on työn lähtökohta. Annat kurssin tavoitteet tai opetussuunnitelman materiaalin pohjaksi, ja tekoäly ehdottaa sisältöä niitä vasten. Linjakkuus rakentuu materiaaliin jo tekovaiheessa, ei jälkikäteen laatudokumentteihin.
Moninaiset opiskelijaryhmät edellyttävät eriyttämistä
Käsikirja edellyttää koulutusohjelmilta “tarkoituksenmukaiset toimintatavat moninaisten opiskelijaryhmien tarpeiden huomioimiseksi opetuksen toteuttamisessa” (s. 14). Saman kurssin opiskelijoilla voi olla hyvin erilainen lähtötaso ja tausta.
Bruukilla teet samasta sisällöstä useita versioita: kertaavan, perustason ja syventävän. Kielikursseilla versiot voi kytkeä opiskelijan omaan alaan, jolloin insinööri- ja sairaanhoitajaopiskelijat käsittelevät saman aiheen omassa ammatillisessa kontekstissaan.
Työelämänäkökulmat ja ajantasaisuus kuuluvat jokaiselle kurssille
Käsikirjan mukaan koulutusohjelmien suunnittelun on varmistettava opiskelijalähtöisyys, tutkimusperustaisuus, työelämänäkökulmat ja ohjelmien ajantasaisuus (s. 13). Lisäksi “opiskelijoiden yleisiä työelämävalmiuksia tuetaan ja kehitetään opintojen aikana” (s. 14).
Sama viesti on Karvin korkeakoulupedagogiikan arvioinnin kehittämissuosituksissa: “Työelämänäkökulmaa tulee vahvistaa kaikessa korkeakoulutuksessa” (tiivistelmä, s. 4).
Materiaalityössä tämä tarkoittaa kahta asiaa. Kurssin sisällöt pysyvät ajan tasalla, kun päivitys ei vaadi useiden iltojen työtä. Työelämän esimerkit pääsevät materiaaliin asti, kun alakohtaisen tekstin ja tehtävien tekeminen on nopeaa.
Karvi suosittaa linjaamaan tekoälyn käytön
Saman arvioinnin kehittämissuosituksissa Karvi toteaa, että korkeakoulupedagogiikassa tulee “linjata tekoälyn hyödyntämistä opetuksessa ja oppimisessa” (tiivistelmä, s. 4). Suositus ei ota kantaa yksittäisiin työkaluihin. Se kertoo kuitenkin, että tekoälyn käyttö opetuksessa tarvitsee pelisäännöt.
Kun korkeakoulusi tekee näitä linjauksia, työkalun valinnalla on väliä. Bruukissa opettaja päättää aina lopputuloksen. Tiedot tallennetaan EU:hun, eikä Bruukki käytä sisältöäsi kielimallien kouluttamiseen. Vastuunjako on linjauksen näkökulmasta selvä: tekoäly ehdottaa, opettaja päättää.
Hyvinvointi paranee, kun näkymätön työ kevenee
Arvioinnin ensimmäinen kehittämissuositus koskee opettajien ja opiskelijoiden hyvinvointia, jota “tulee tukea aikaisempaa vahvemmin monipuolisin keinoin” (tiivistelmä, s. 4). Oppimateriaalien tekeminen ja päivittäminen on iso osa opetuksen näkymätöntä työtä. Kun se nopeutuu, aikaa vapautuu opetukseen ja ohjaukseen.
Työkalu ei läpäise auditointia kenenkään puolesta
Karvi ei arvioi eikä suosittele yksittäisiä työkaluja. Auditoinnissa katsotaan korkeakoulun koko laatujärjestelmää, ja siitä vastaa korkeakoulu itse. Bruukki auttaa siinä osassa, joka tapahtuu opettajan pöydällä: osaamistavoitteisiin kytketty materiaali, eriyttäminen ja ajantasainen sisältö. Juuri siihen kuluu opettajan aika, ja juuri siellä auditointikriteerit muuttuvat arjeksi.
Kokeile omalla kurssillasi
Jos opetat korkeakoulussa, kokeile Bruukkia ilmaiseksi omalla kurssillasi. Oppilaitokselle järjestämme mielellämme esittelyn: ota yhteyttä osoitteessa bruukki.com/fi/contact/.
Lue myös: Turun yliopisto ja LUT-yliopisto Bruukin käyttäjiksi.
Lähteet
- Korkeakoulujen auditoinnit 2025–2030. Pilottivaiheen auditointikäsikirja. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, julkaisut 4:2025. Arviointialue II, s. 13–14.
- Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen -arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, julkaisut 22:2023. Tiivistelmä, s. 3–4.
Bruukin tekoälyä on käytetty apuna tämän blogikirjoituksen tekemisessä.
Kokeile omalla materiaalillasi
Tekoäly ehdottaa, sinä päätät.
Kokeile ilmaiseksi